EUROOPPALAISEN RAHOITUSALOITTEEN LAKIALOITE

1. Kaiken lähtökohtana on yritystoiminnan itseymmmärrys sen tarveperustaisuuteen ja yhteiseen hyvään sitoutumisesta. Käsite ”yleisen taloudellisen edun mukaiset palvelut” on peräisin EU-lainsäädännöstä. Sillä viitataan maksua vastaan suoritettaviin peruspalveluihin, joiden kohdalla voidaan poiketa EU:n sisämarkkina- ja kilpailusäännöistä ja jotka edistävät yleistä etua. Euroopan rahoitusaloitteen näkökulmasta tämä sisältää lopulta kaiken taloudellisen toiminnan, jota eivät johda yksityiset intressit vaan jonka tavoitteena on ihmiskunnan ja luonnon tosiasiallisten tarpeiden täyttäminen sekä julkisten tehtävien hoitaminen.

2. Toinen ehto uudenlaiselle rahoitukselle on yritysten tulonkäytön määrittäminen julkisen lainsäädännön piirissä. Tällä pyritään estämään sekä palkkojen polkeminen että jättitulojen tienaaminen. Ehdon taustalla vaikuttaa myös periaatteellinen näkemys. Työ ei ole raaka-aine, joten ”tulo” tulisi enenevässä määrin ymmärtää perus- ja ihmisoikeutena eikä korvauksena markkinoiden käyttämästä työvoimasta. Tästä näkökulmasta tulo on demokraattisen suunnittelun kohde.

3. Ehdotuksen avainkohta on pysyvä voitoista pidättyminen. Yrityksen päätöksen osallistua uudenlaiseen rahoitustoimintaan tulisi olla periaatteellinen. Siinä on kyse vapaan yrittäjyyden kulttuurista, ei voitontavoittelusta. Ehdotettu koroton rahoitus mahdollistaa tämän päätöksen tekemisen. Sen pitäisi myös irrottaa yritykset investoijista ja näiden intresseistä.

Ehdotus kytkeytyy käsitykseen, tiettyyn kuvaan rahan kierrosta. Yritysten toimintaan (jolla ei ole arvoa itsessään) tarvittava pääoma voidaan antaa niille luottoina, joiden vakuutena on yritysten ja näiden työntekijöiden sitoumus tulevaisuuden arvonlisäykseen. Tässä kuvattu luototus vastaa rahan luontia.

Toisessa vaiheessa raha päätyy kuluttajien käsiin eli yritys välittää rahan sen henkilöstölle tulona (”kulutuspääoma”). Työnjakoon perustuvassa talouselämässämme tulo mahdollistaa sosiaalisen osallistumisen ja näin ollen myös yksilön osallistumisen talouteen. Lopulta raha voidaan käyttää tavaroiden ja palveluiden ostamiseen virraten siten takaisin yritykseen, joka voi maksaa luottonsa takaisin. Rahan kierto on sulkeutunut.

Vallalla oleva tuottoa korostava talousajattelu ei ota huomioon sitä tosiasiaa, etteivät kaikki talouden toimijat pysty sisällyttämään kulujaan lopputuotteisiin. Monilla aloilla tämä ei ole mahdollista. Esimerkkeinä voidaan mainita koulutus, tutkimus, terveydenhuolto, luonnonsuojelu, infrastruktuuri, yms. julkisin varoin rahoitetut palvelut, joiden on usein vaikea täyttää kysyntä tuotto-odotusten paineessa.

Miten yritykset ja pankit, jotka haluavat tulevaisuudessa saada korotonta luottoa Euroopan keskuspankkijärjestelmältä, voivat täyttää yllä mainitut julkisen sektorin tehtävät? Varmistamalla, että tarvittava työn rahoitus ja kaikki investoinnit sisällytetään hintoihin kokonaisuudessaan. Yli- ja alijäämät tasapainotetaan yhteenliittymien kautta. Toisin sanoin ei ole olennaista palautuuko raha takaisin sen lainanneeseen yritykseen. Ratkaisevaa on, että se palautuu takaisin kokonaisuudessaan, jolloin kaikki lainat voidaan maksaa kokonaan takaisin. Tähän me haluamme rohkaista ja tätä mahdollistaa: yhteenliittymätalous, joka tulee enenevässä määrin kyvykkäämmäksi tosiasiallisten tarpeiden täyttämisessä.

Ehdotuksemme vapaasta, voittoa tavoittelemattomasta rahoituksesta perustuu talouden kokonaisvaltaisen luonteen ymmärtämiseen. Siinä tulee yksittäiset, konkreettiset päätökset tehdä yhteisen, verkostoituneen yhtenäisen kokonaisuuden hahmottamisesta käsin. Tämä vaatimus ei johdu ainoastaan kestämättömästä ekologisesta tilanteesta, vaan perustuu moderniin, kaikista ihmisistä huolehtivan talouden luonteeseen. Tänä päivänä talous näyttäytyy toisiinsa yhteydessä olevien prosessien holistisena, globaalina organismina. Kaikki tarvitsemamme saavutetaan lopulta sillä työllä, jota teemme toisiamme varten, yhteistyön kautta kokonaisuudesta käsin.

Tätä kokonaisvaltaista muotoamista ei voida toteuttaa määräyksin tai keskusjohtoisesti, vaan yhteistyössä vuorovaikuttaen ja hajautetusti verkostoituen. Eurooppalainen rahoitusaloite nojaa myös yritysten vapaaehtoiseen päätöksentekoon talouden uudelle tielle lähtemisestä ja vapaaseen rahoitukseen siirtymisestä.